Liikkuva kansalainen säästää rahaa – katso laskurilla, kuinka paljon

UKK-instituutin julkaisemalla laskurilla on mahdollista selvittää, kuinka paljon liikkumattomuus ja paikallaanolo aiheuttavat kustannuksia koko Suomessa, hyvinvointialueella tai yksittäisessä kunnassa. Laskurilla voi lisäksi tarkastella hyvinvointialueelle muodostuvia sairausryhmittäisiä kustannuksia ja kustannusten muutoksia, kun suositusta vähemmän liikkuvien ja liikaa paikallaan olevien osuudet muuttuvat.

Kuva: Canva

Liikkumattomuudesta eli suositusta vähäisemmästä reippaan ja rasittavan liikkumisen määrästä sekä yli kahdeksan tunnin paikallaanolosta valveilla ollessa aiheutuvat kansansairauksien kustannukset ovat Suomessa yhteensä noin 3 miljardia euroa vuodessa. Kansansairauksista ja ennenaikaisista kuolemista aiheutuneet terveydenhuollon kustannukset ja työn tuottavuuden menetykset eivät kuitenkaan jakaudu maassamme tasaisesti, koska kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan väestön sairastavuudessa.

Kustannuslaskurissa on huomioitu liikkumattomuuden ja paikallaanolon osuus väestössä, liikkumattomuuden ja paikallaanolon riski kansansairauksien ja ennenaikaisen kuoleman osalta, sairausryhmittäiset kustannukset, kunnan väkiluku ja vuosien 2017–2019 sairausryhmittäinen sairastavuusindeksi. Kustannukset on päivitetty vuoden 2021 hintatasoon. Laskelmissa on eroteltu suorat terveydenhuollon kustannukset ja epäsuorat kustannukset, joita muodostuu työikäisen väestön työn tuottavuuden heikentymisestä sairauspoissaolojen, työkyvyttömyyseläkkeiden ja ennenaikaisten kuolemien seurauksena.

Liikkumattomuudesta aiheutuu myös erilaisia tuottavuuskustannuksia, kuten tuloverojen menetyksiä ja työttömyystukien maksamista. Käytössä oleva tieto ei ole niiden osalta aluekohtaista, eikä kustannuslaskuri sisällä näitä kustannuksia.

Laskuri auttaa arvioimaan liikkumisen edistämistoimien kustannussäästöjä

– Kustannuslaskuri on konkreettinen terveys- ja liikuntapolitiikan työkalu, joka tukee terveyden edistämisen taloudellista arviointia, kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

– Laskurin avulla on mahdollista tarkistaa esimerkiksi, kuinka paljon pienemmät kustannukset olisivat, jos puolet oman kotikunnan väestöstä liikkuisi suositusten mukaan. Tämä auttaa kuntapäättäjiä arvioimaan liikkumisen edistämistoimien taloudellisia hyötyjä suhteessa niistä aiheutuneisiin kustannuksiin, Vasankari jatkaa.

Kustannuslaskuri erittelee lisäksi hyvinvointialueille liikkumattomuudesta ja paikallaanolosta muodostuvien kansansairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sepelvaltimotaudin sekä lievän ja keskivaikean masennuksen kustannukset.

– Kustannusten sairausryhmittäinen tarkastelu osoittaa erityisesti tyypin 2 diabeteksen merkityksen yhteiskunnallisten kustannusten aiheuttajana ja korostaa sairauksien ennaltaehkäisyn merkitystä, sillä se on hyvin edullista haittoihin verrattuna, muistuttaa UKK-instituutin tutkija Päivi Kolu.

Tutustu laskuriin osoitteessa ukkinstituutti.fi/kustannuslaskuri