Ryhmäliikunnasta ohjattuun liikuntaan
Koronan jälkeisen ajan suurimpia keskustelun aiheita on ollut ryhmäliikunnan suosion lasku. Moni on törmännyt siihen, että ryhmäliikuntakin elää tässä päivässä ja sen mukana pitäisi muuttua. Kysynnän väheneminen ei ole suomalainen ilmiö vaan maailmanlaajuinen mietinnän paikka. Mm. USA:ssa osansa ryhmäliikkujista 2010-luvulla ottivat toiminnallinen harjoittelu ja putiikkityyppiset studiot.
Vuoden 2024 alussa ABC Financials julkaisi katsauksen kuntoliikunnasta. WELLNESS WATCH Q1 2024 - Quarterly fitness industry insights toi esiin huolestuttavan piirteen liikuntatavoissa. Sen mukaan vain 27 % Z-sukupolven, syntyneet 1997-2012, kuntoilijoista ottaa osaa ryhmäliikuntaan, kun osallistujien osuus koko populaatiosta on 35 %. Siis merkittävästi matalampi taso.
Kuntokeskukselle ja myös kuntoilijalle se tulee tarkoittamaan pitkässä juoksussa sitä, että oman kuntosalin alueella tulee asua tai käydä töissä entistä suurempi määrä ihmisiä, jotta ryhmäliikunta olisi mielekästä. Jos penetraatio on tasoa 15 %, niin silloin nuorista ryhmäliikuntaan osallistuu vain neljä prosenttia alueen asukkaista.
Jak Phillips koosti vuosikymmenen vaihteessa Europe Activen julkaisemaan HORIZON 2030 – The future of the health and fitness sector -kirjaan (BlackBoxPublishers, 2020) yhdeksän mahdollista tapaa nostaa ryhmäliikunta uudelle tasolle. Jokaisen on hyvä miettiä, voisiko tällainen ryhmätoiminta kiinnostaa:
Putiikkiliikuntaa budjettiin. Putiikkiliikunta tuo yhdessä treenaamiseen yhteisöllisyyttä. Edullisen budjettisalin tarjonnassa putiikkiliikunta toimii liikuntamotivaation piristäjänä.
Premiumkeskukset ottavat ryhmäliikunnan uudelleen haltuun. Monelle premiumkeskukselle ryhmäliikunta tuo erottuvuustekijän.
Nuoret ovat merkittävä kuntokeskusten asiakasryhmä ja kalenterista tulee löytyä heidän tavoitteitaan tukevia tunteja.
Ryhmässä liikkuminen on sosiaalinen tapahtuma. Sinkkuuden ja yksinäisyyden aikana ryhmässä liikkuminen tarjoaa merkittäviä sosiaalisia kontakteja.
Ohjaajat ovat ryhmäliikunnan sielu. Jokaisella kuntokeskuksella tulee olla monipuolinen ohjaajaryhmä. Silloin jokainen kuntoilija löytää omaa liikuttamista parhaiten tukevan ohjaajan.
Tähtiohjaajat ovat nousseet putiikkien myötä uudestaan kunniaan. Tähteys näkyy ohjaajan kyvyssä sitoa kuntoilija nauttimaan liikunnasta ja tulemaan paikalle viikosta toiseen.
Digitaalinen kuntoilukokemus tulee tukemaan kuntokeskuksen ryhmätoimintaa. Lyhyet 15-20 minuutin jumppahetket ovat tärkeitä niinä päivinä, kun aikataulu ei anna mahdollisuutta mennä kuntokeskukseen.
Kokemuksen uudistaminen on haaste koko liikunta-alalle. Jokainen kuntoilija tulee paikalle nauttimaan liikunnasta ja ohjaajan on tuettava hyvää liikuntakokemaa.
Digitaalinen kuntoilu – kuntokeskusten ja ohjaajien ystävä vai vihollinen? Jokaisen ryhmässä liikkujan kannattaa ottaa joko oman keskuksen digitaalinen kuntoilutarjonta haltuun tai hankkia omaa liikkumista tukeva sovellus. 15-20 minuuttia kiireisenä päivänä riittää hyvin.
Muun muassa lähivuosien ryhmässä liikunnan mahdollisuuksiin pureudutaan Ari Katajiston ja Jan Vorselmanin kirjoittamassa Kuntokeskus 2030 -kirjassa. Kirjaan voi tutustua mm. www.katajistoconsulting.fi -kotisivuilla. Kirjan voi tilata hintaan 29,90 € + lähetyskulut 5 € sähköpostitse ari.katajisto@elisanet.fi
